Valokuvaajan työviikko

Ajattelin vastata toiveisiin ja aloittaa blogin kirjoittamisen pitkän tauon jälkeen. Jatkossa saatte lukea täältä tehdyistä kuvauksista, valokuvausvinkeistä, kuvaajan arjesta, yrittäjyydestä ja muista työhöni liittyvistä aiheista. Myös toiveita aiheista saa minulle esittää!

Aloitan tämän blogin kirjoittamisen kertomalla millainen on valokuvaajan työviikko ja siitä aasinsillan kautta siihen miksi kuvaukset maksaa sen verran mitä ne maksaa. Tästä aion kirjoittaa tulevaisuudessa laajemminkin.

Perinteinen työviikko

Valokuvaajana voin heti aluksi todeta, että perinteistä työviikkoa ei ole olemassakaan. Tietysti tietyt asiat toistuvat viikoittain, mutta kuvauksista riippuen viikot eivät ole sisaruksia keskenään. Itse teen kuvauksia vain ja ainoastaan yritysten ja yhdistysten sekä hankkeiden tarpeisiin, joten viikonloppuisin en töitä tee kuin todella harvoin. Oma työviikkoni on siis lähes poikkeuksetta maanantaista perjantaihin.

Kuvauksia on keskimäärin 2-3 viikossa ja ne ovat kestoltaan kahdesta tunnista kahdeksaan tuntia. Poikkeuksia löytyy tästäkin. Joskus kuvauksia on jokaisena työpäivänä ja kuvausten kestot voivat hyvinkin olla kymmenisen tuntia. Mutta jos pysytään keskimääräisessä työviikossa, niin mitä teen silloin kun kuvauksia ei ole?

Iso osa muusta ajasta menee asiakkaiden kontaktointiin (sähköpostit ja puhelut), kuvauspalavereihin, suunnittelutyöhön, omaan markkinointiin, kouluttautumiseen, verkostoitumiseen, mallihankintaan, kuvauslokaatioihin tutustumiseen, koordinointiin, tai kotisivujen ylläpitoon. Varsinkin näin yritykseni alkutaipaleilla minun päiväni ovat täyttyneet hallinnollisiin tehtäviin ja itseni esiin tuomiseen.

Sitten jääkin vielä jäljelle kuvausten jälkeen suurin aikasyöppö - Kuvankäsittely. Valokuvat käsitellään aina. Tavalla tai toisella. Isoja kuvapankkeja luodessa riittää usein pelkkä Lightroomissa tehtävä kuvien säätö. Tämä vastaa vanhan ajan kuvien kehitystä. Valoisuus ja sävyt säädetään kohdilleen ja luodaan kuville yhtenäinen ilme keskenään. Mutta hyvin usein kuvat käyvät myös Photoshopin puolella. Se miten paljon siellä kuvia muokataan riippuu täysin halutusta lopputuloksesta. Joskus riittää, kun poistelee kuvista muutamat irtohiukset ja silmäpussit, mutta varsinkin isoiksi printeiksi päätyvät kuvat saavat tarkan käsittelyn. Joskus kuviin halutaan lisätä jotakin, mitä kuvissa ei kuvaushetkellä ollut tai sävyjä halutaan muuttaa tietynlaisiksi. Kuvankäsittely vie paljon aikaa ja vaatii osaamista.

Valokuvaaja työssään. Savonia ammattikorkeakoulun kuvaukset iloisten nuorten parissa.

Kuvaukset

Kuten jo aikaisemmin totesin, niin kuvaukset ovat aina erilaiset keskenään. Olen ollut ammattivalokuvaaja nyt kahdeksan vuotta ja minua edelleen jännittää aina uudet kuvaukset. Aina. En pelkää epäonnistuvani, mutta joku saa aina pienen jännityksen aikaan. Itse pidän sitä hyvänä asiana. Se saa minut skarppaamaan kuvausten ajan ja se kertoo itselleni, että välitän tästä hommasta.

Se mitä rakastan eniten tässä ammatissa on juuri se, että jokainen kuvaus on erilainen. Ihmiset vaihtuu, paikat vaihtuu, aiheet vaihtuu ja sanomat vaihtuu. Ihmisiin on aina ilo tutustua. Pääsen usein paikkoihin, minne juuri muilla ei ole mitään asiaa. Olen kuvannut sairaala-apteekeissa, laboratorioissa, navetoissa, tuotantolinjoilla, hyppyrimäen huipulla ja vaikka missä lukittujen ovien takana. On upeaa nähdä erilaisia ammatteja ja työpaikkoja, mutta itselleni on silti tärkeintä tehdä töitä ihmisten kanssa.

Kuvauksissa aikaa kuluu paljon pelkkiin järjestelyihin. Kuvauspaikkoja täytyy usein siistiä, lavastaa, raivata ja vaikka mitä muuta. Joskus aikaa ennen ensimmäistäkään kuvaa on saattanut kulua useita tunteja. Tässä korostuukin suunnittelun tärkeys. Aika on rahaa ja siksi hyvin suunniteltu kuvaus säästää myös asiakkaan rahaa.

Lopuksi

Tässä pieni yhteenveto kuvaajan viikosta. Kaikkiin teemoihin tulen varmasti pureutumaan syvemmin tulevissa kirjoituksissani. Työni on mielenkiintoista ja antoisaa. Odotan aina innolla asiakkaan reaktiota kuviin. Viime aikoina ne ovat aiheuttaneet lähinnä onnen kyyneleitä ja kiitollisuutta. Se motivoi minua aina jatkamaan samaan malliin tai ennemminkin entistä paremmin.